maanantai 16. syyskuuta 2019

Mikki on avoin ja lava vapaa!


Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.
Osallistuin Helsingissä keväällä Kansalaisfoorumin Lavarunoustyöpajaan. Runoilija, spoken word -artisti ja lavarunoutta vahvasti Suomeen uurtanut Harri Hertell ohjasi työpajassa taitavasti ja lempeästi meitä erilaisia, eri-ikäisiä ja eri tavalla kirjoittavia tekemään lavarunoja ja esittämään niitä.
Tämä kaksipäiväinen työpaja pysäytti, herätti ja innosti minua aivan uskomattoman sirkeällä tavalla.
Suhtautumiseni runon, ja nimenomaan itse kirjoittamani runon, esittämiseen muuttui ratkaisevasti, ja minusta sukeutui lavarunous- ja nimenomaan Open mic –tyyppi.

Kirjavinkkarina kuljetin aina runoja mukanani niin luokissa, päiväkodeissa kuin vanhempainilloissakin. Olen mielelläni pätkyttänyt muitten kirjoittamaa lyriikkaa: Lauri Pohjanpään, Laura Latvalan, Kirsi Kunnaksen, Kaija Pispan, Ilpo Tiihosen ja Jukka Itkosen runot ovat olleet vuosikymmeniä matkassani, unohtamatta tietenkään Jukka Parkkisen Korppilyriikkaa. Ei mitään hätää, ei häikkää. Esittäessäni toisten runoja olen välikappale, instrumentti, välittäjä, jakaja ja runovinkkari. Se on helppoa, se on palkitsevaa.

Mutta otapa käteen itse kirjoittamasi runo ja tulkitse se. Hirveä hätä ja häikkä. Ei onnistu. En pysty. Mitä muka olen yrittänyt sanoa? Onko minulla muka tärkeää asiaa? Olenko muka rehellinen ja aito tässä tekstissä? Mikä muka kuvittelen olevani?

Niinpä. Taatusti en ole ainoa laatuani, en ainoa esiintymispelkoinen, omasta sanomasta epävarma, syntymäujo, väärin tulkittu, itse väärin kuulijoita tulkitseva, pahinta odottava, kuollakseni jännittävä, kaiken kaikkiaan mahdoton mikrofonia kädessä pitävä täristäjä.

Ja silti. Silti runoni huutavat tulla esille, julkaistuiksi, luetuiksi ääneen ja ne peräävät palautetta, joko kirjallista, sanallista ja kuuntelevia silmiä

Lava on vapaa ja mikki auki. Rohkaistu mukaan. Open mic, avomikki on sinulle loistava tapa esittää runojasi, jos olet kaltaiseni pelkuriraukkis. Open micissä ei kilpailla, ei pyritä paremmuuteen, eikä hävitä. Avomikki-tilaisuuksissa kaikki esiintyjät ovat yhdenvertaisia, kunhan eivät ylitä viittä minuuttia. He kannustavat ja kiittävät toisiaan ja ennen muuta kuuntelevat.

Lavarunoustapahtumissa on monesti ensin kutsuttaja lämmittäjiä ja sitten on open mic –osuus. Jos ilta on lyhyt, esiintyjiä arvotaan ilmoittautuneista. Jos aikaa on kyllin, kaikki pääsevät estradille. Kaikki halukkaat pääsevät osallisiksi kuuntelevista silmistä.

Seinäjoella järjestetään lauantaina 19.10. Lavarunoustyöpaja päivällä ja illalla Syysrunomaraton. Työpajan pitää takuuhyvä lavarunoustyyppi Harri Hertell, ja pajaan mahtuu 16 ensin ilmoittautunutta.

lauantai 19.10. kello 10-16
Kurssi järjestetään Framilla osoitteessa Tiedekatu 2, 60320 Seinäjoki (rakennuksessa Frami B, kokoushuoneessa Swingi, joka sijaitsee 1 kerroksessa).
Kurssi maksaa 35 euroa ja maksu suoritetaan paikan päällä käteisellä.
Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset: harri.hertell@gmail.com

Lauantai-iltana kello 18 alkaen Still Standing –ravintolassa on Kulttuurikollektiivi Sillan eli KultSin järjestämä Syysrunomaraton, jossa lava on vapaa ja mikki auki. Kuulemme Harri Hertelliä, M-L Mäkelää, yllätysesiintyjiä, ja kaikki halukkaat ovat runoineen tervetulleita esiintymään. Aikaa on runsaasti, jokainen runontekijä pääsee lavalle, tosin vain enintään viideksi minuutiksi.

Tule mukaan nauttimaan kuuntelevista silmistä!
Tule mukaan kuuntelevaksi silmäksi!




















1 kommentti:

  1. Arv. Näkevä korva(laanen),
    Runoratsukkonne on päässyt laukalle.
    Onneksi kyse ei ole ravikilpailusta, jossa voittaja istuu häntäpäässä.
    Etupäässä myös turvallinen olo, kuten itsensä voittaminen karaokessa puhuen, laulaen, räpäten TAI lausuen

    VastaaPoista